...ohi niin nopeasti, etten näköjään ehtinyt tännekään mitään kirjaamaan. Mutta koetetaanpa nyt pelastaa tilanne ja päivittää vähän kuulumisia.

Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna minulla oli taas koirahierojakoulun lähipäiväjakso. Aiheena kasvilääkintä ja homeopatia koirahieronnan tukena. Kaksi päivää sujahti vauhdilla mielenkiintoisen asian tiimoilla ja nyt keittiön työpöydillä on jos jonkunlaista yrttiuutetta ja -öljyä tekeytymässä. Myös homeopaattisten aineiden tilausta olen haarukoinut jo jonkin aikaa, mutta valmisteita on niin valtavan paljon, että en oikein tiedä, mistä aloittaisin, kun kaikkea haluaisin  Harjoitteluhierontoja olen heinäkuun aikana ehtinyt tehdä melko vähän, mutta projektikoira on nyt valittuna. Toivottavasti se kelpaa myös opettajallemme. Koirahierontatilakin alkaa olla kohta valmis, sanoisinko jotta valmiihko, joten jos koiranne kaipaa hierontaa niin saapi soittaa

Seuraavana viikonloppuna olimme Jällivaarassa koiranäyttelyssä berniporukalla. Ossi, joka ei ole käynyt näytelmissä varmaan vuoteen, oli ihan tunnelmissa ja kiilasi itsensä paras uros -luokan kolmoseksi. Essillä ei mennyt ihan yhtä hyvin, mutta molemmat kyllä nauttivat lyhyestä mökkilomasestamme. Kauaa ei tunturimaisemista valitettavasti ehditty nauttia, koska näyttelyä seuraavana päivänä olivat vuorossa Rauhan ensimmäiset vesipelastuskilpailut Kemissä. Debyytti sujui ilman suurempia kommelluksia, mitä nyt emäntä vähän kohelsi omiaan, ja kolme ensimmäistä liikettä menivät ihan nappiin. Viimeinen liike eli hukkuvan pelastus jäikin sitten tekemättä ja tulos 75 pistettä oikeutti 3-tulokseen alokasluokassa. Emäntä oli tyytyväinen, kun tavoite eli kisat kunnialla läpi, saavutettiin. Iso kiitos kuuluu myös apuohjaajallemme Marja-Leenalle. Alla Variksen Suvin kisoista ottama hauska kuva, jossa Marja-Leena 'neuvoo' tuomarillemme, missä herran kuuluisi seistä, jotta koirat osaisivat rantautua oikeaan paikkaan  Samaisessa kisassa Marja-Leenan oma koira Kyttä sai kolmannen 1-tuloksen avoimesta luokasta ja siirtyi kisaamaan voittajaluokkaan. Upea pari, ei voi kuin ihailla!

Melkein heti kisojen jälkeen Rauha vihdoin aloitti juoksunsa, joten se tiesi vapaata vepestä. Ei sillä, etteikö harjoituksiin olisi saanut mennä, mutta itse en mielelläni uita juoksuista narttua tulehdusriskin vuoksi. Samalla se tiesi myös sitä, että hukkuvaa ei ehdittäisi juurikaan treenata ennen seuraavia kisoja kolmen viikon päästä, mutta no can do. Kyllähän lomalla keksii muutakin tekemistä

Heinäkuun lopulla oli näyttely kerrankin lähimaisemissa Kemissä, joten sinne suunnattiinkin useamman koiran voimin. Nöffeissä Pekko, Rauha ja Carina kävivät ihastuttamassa (?) tuomaria. Tuloksena värisuora vaaleanpunaisesta siniseen. Iltapäivällä juuri ennen bernikehää alkoi valtava vesisade. Liekö sade vaikuttanut arvosteluun, mutta en ole eläissäni nähnyt niin nopeaa ja lyhytsanaista arvostelua kehässä. Nitta esiintyi EH:n verran. Nittaa on aina ilo laittaa ja esittää ja taidankin ilmoittaa neidin vielä syksymmällä toiseenkin näyttelyyn. Näyttelystä tuli shoppailtua monenlaista tarpeellista tavaraa. Ostamani valkoisen koiran shampoo on vielä testaamatta, mutta koirat tykkäsivät tuliaisherkuistaan.

Eilen oli sitten toinen vepekokeemme Rauhan kanssa ja koe oli lähes toisinto ensimmäisestä. Tosin tällä kertaa Rauha lähti kyllä hakemaan hukkuvaa, mutta jätti kuitenkin homman kesken. No, tiedämmepä ainakin, mitä loppukesänä treenaamme  Toisena kisapäivänä emme olleet paikalla, mutta treeni- ja luokkakaverimme Aatu-nöffi saavutti hienosti ensimmäisen 1-tuloksensa alokasluokassa. Onnittelut pelastaja-Aatulle ja Merja-emännälleen!

Parin viikon päästä pidettävän nf-erkkari päättää tämän kesän koitokset meidän osaltamme. Mutta siitä saatte kuulla lisää sitten seuraavassa blogipäivityksessä...