Keskikesän juhla alkaa olla juhlittu ja edessä on taas paluu arkeen. Mutta vaikka pisin päivä onkin jo takanapäin, niin onneksi tätä valoa ja aurinkoa riittää vielä pitkäksi aikaa eteenpäin. Hyttysistä ja muista itikoista ei olisi niin väliksi, mutta kaipa ne kuuluvat yhteen: kesä ja kärpäset are here again 

Kesäkuun upein juttu BearEssencen koirarintamalla oli ehdottomasti Blondin valioituminen, jota ounastelin jo edellisessä kirjoituksessani. Ja niinhän tuo mahtava parivaljakko meni ja räjäytti potin Nf-yhdistyksen omissa vepe-kisoissa Kurikassa. Ensimmäisenä päivänä heti huimat sata pistettä voittajaluokasta, I-tulos ja luokkavoitto! Pikauimari Lonttinen voitti suoritusajassa kultsun, joka myös sai täydet pisteet. Oli kuulemma tuomarikin ollut hieman ihmeissään tästä nopeasta nöhvesteristä  Seuraavana päivänä väsynyt Blondi antoi Johannan ohjauksessa jälleen kaikkensa ja se riitti 93 pisteeseen ja kolmanteen ja viimeiseen I-tulokseen  Tuloksena uusi vesipelastusvalio (kolmas newfoundland-rotuinen Suomessa) ja läpimärkä veneestä tiputettu ohjaaja  Ihan mahdottoman paljon onnea Johannalle ja Blondille vielä kerran! Olette te niin taitavia!

Blondin vepejalanjäljissä astelee pikkuinen Pontus, joka omistajansa Sannan ohjaamana on myös korkannut vepe-kisat. Ekoista kisoista heti upeasti täydet pisteet! Isot onnittelut teillekin ja peukutuksia jatkoon. Vepejunnunöhvin titteli taitaa olla jo tilauksessa

Pontuksen sisarista Kylli ja Minttu korkkasivat puolestaan näyttelyuransa Rovaniemen näyttelyssä. Tiukan tuomarin tarkassa seulassa molemmat neidit narahtivat purennasta ja takaliikkeistä, mutta saivat muutoin ihan mukavat arvostelut ja ennen kaikkea paljon uusia kokemuksia. Siihen nähden, millaiset vieterit molemmilla kakaroilla on jalkojen tilalla, debyytti meni vallan erinomaisesti   Kiitos molempien tyttöjen omille ihmiselle, kun toitte tytöt näytille. Carina-rukka sen sijaan joutui jättämään tämänkin näyttelyn väliin jalkavaivansa takia. Sporttinen neiti nimittäin onnistui hankkimaan itselleen urheiluvamman eli akillesjänteen tulehduksen ja sitä on nyt sitten paranneltu muutaman viimeisen viikon ajan. Rajoitettu liikkuminen on ollut pikku-neidille väliin melkoista pakkopullaa, mutta minkäs teet. Uiminen onneksi on ollut sallittua. Rovaniemellä kehässä pyörähtivät myös Essi, Pekko ja Rauha, mutta tällä kertaa ilman sanottavampaa menestystä, jos sellaiseksi ei lasketa Pekon vacaa.

Juhannuksen ajaksi meidän koiraluku lisääntyi vaihteeksi taas yhdellä, kun Nitta-neiti Ruotsinmaalta tuli viikoksi hoitoon. Siinä on sitten mieleinen tyttö meidän kaikkien mielestä. Mitä nyt nukkuessaan ääntää kuin miehet molemmista päistä  Aadan tiukassa ohjauksessa Nitta on meillä harjoitellut niin näyttelyitä kuin agilityäkin. Iskä kun on lomalla, niin neiti oli saanut isänsä puhuttua ympäri ja nyt meidän pihalla komeilee uuden uutukaisia agilityesteitä, joilla kelpaa harjoitella

Vaan minulla kun ei loma vielä ole alkanut, niin taidan tästä siirtyä sänkyä kohti, jotta taas huomenna jaksaa...