Essi on joutunut kouluun. Tai päässyt, miten sen nyt haluaa ottaa. Ainakin sillä on kivaa, kun pääsee yksin syömään kaikki makkarat Hymy Meidän paikallinen berniporukka totesi alkuvuodesta koiriensa olevan ihan pihalla ja päätimme järjestää oman tapakasvatuskurssin ihan vaan berneille. Vetäjäksi saatiin ylipuhuttua oikein pätevä pk-puolen kouluttaja ja nyt ei ole meidänkään kokoontumiset enää mitään marttakerhoilua kahvittelun ja juoruilun merkeissä. Ehei, Kari etenee sellaista vauhtia, että ihan hirvittää, mutta tulostakin syntyy. Essi ei osannut kurssille mennessään kuin näyttää kauniilta Silmänisku, mutta nyt se tulee jo sivulle, seuraa pienen pätkän ja pysyy vähän aikaa jopa paikallaan. Eikä ole mennyt kuin vasta kaksi kertaa. No, tehokurssiahan me toivottiinkin ja sitä näyttää tuleman.

Viime harkkoihin otin Kotankin matkaan. Ennen harkkoja tein sille metsään lyhyen vajaan sadan metrin jäljen. Kolme kapulaa ja yksi suora kulma. Vettä tuli koko harkkojen ajan, joten jälki ei varmasti ollut niitä helpoimpia. Parin tunnin vanhentamisen jälkeen tulimme ajamaan jäljen ja Kota ottikin alun aika tarkasti. Kaksi ensimmäistä kapulaa löytyivät helposti. Kotalla on yleensä tapana ajaa jälki useamman metrin sivusta tuulen alapuolelta ja niin se lopulta teki nytkin ja viimeinen kapula jäi jäljelle. Mutta ihan kelpo suoritus pitkän talvitauon jälkeen meidän papparaiselta Hymy Ja pappa tykkäsi, kun jäljen päästä löytyi oma herkkurasia.

Hetakin on oppinut uuden 'kivan' taidon. Se osaa kipaista portaat yläkertaan. Mutta se ei osaa tulla alas. No, minähän haen. Ja haen taas. Ja taas Huuto Niin ja se on oppinut haukkumaan. Nyt se on ihan oikea hälyttävä saksalainen pienpystykorva, joka päivän aikana kertoo minulle kaikista pihan tapahtumista - tärkeistä ja vähemmän tärkeistä.