On näköjään taas aikaa vierähtänyt viime blogimerkinnästä, joten pannaanpas vähän tuoreempia kuulumisia.

Ekaks missikisoista. Helmi kävi tänään Vaasassa nakuilemassa, tuloksena H. Tuomarin mukaan ilopilleri tarvitsee aikaa ja minä lisään siihen, jotta hippasen tarttis turkkia kans . Hetan kanssa korkattiin näyttelyura tänään Torniossa epävirallisessa mätsärissä. 5-kk synttäreitään juhliva pikkuneiti käyttäytyi superhienosti ja superreippaasti ja oli lopulta mukavasti pienten pentujen sinisten kolmas. Kuva turkkiaan ja hampaitaan vaihtavasta päivänsankarista löytyy tuolta uutisten puolelta. Ahkera näyttelyharjoittelu näkyy neidissä - namit ovat kuin huomaamatta kertyneet vyötärölle! - ja Heta joutuukin nyt dieetille.

Tokorintamalla olemme Rauhan kanssa viime viikkoina keskittyneet paikalla oloon, hyppyyn, luoksetuloon ja seuraamiseen. Seuraamisessa meillä on sellainen hiljaa hyvä (?) tulee -linja. Ensin seuraa-käskyn jälkeen palkka tipahti pelkästä kontaktista, sitten eteenpäin liikahduksesta ja nyt mennään jo yhden kokonaisen askeleen verran eteenpäin. Siis seuraa-askel-istu-nami, seuraa-askel-istu-nami. Tällä tahdilla voipi olla syksy ennenkuin päästään käännöksiin asti, mutta meillä ei ole kiire. Essikin pääsee kohta kokeilemaan tokoilua, kun Kränssin Sennen järjestää toukokuussa alkeistokokurssin.

Hanget alkaa täällä meilläkin olla jo menneen talven juttuja, mutta tuossa viikko takaperin yhtenä iltana kymmenen maissa lähdettiin Erkin ja pentujen kanssa vielä myöhäiselle hankilenkille. Käveltiin Rauhan ja Pekon kanssa kantavia hankia pitkin peltojen, metsien ja soiden poikki sellanen neljän kilometrin huikonen ja paluumatkalla oli jo aika pimeää. Tuli tuijoteltua jo melko tarkkaan kaikki kuusenaluset karhujen varalta  mutta täytyy kyllä sanoa, että tunnelma öisessä talvisessa metsässä keskellä ei mitään oli kyllä melko huikea!

Mutta on se mukavaa kun kesä tulee. Pihalla kun seisoo, oikein kuulee kun lumi sulaa sihisten pois. Ostin jo K-Raudasta itselleni ihanan vaaleanpunaisen lehtiharavankin. Sillä minä kohta ylpeänä rapsuttelen tuolla pihamaalla - ihka ensimmäistä kertaa uuden talon kevätnurmikolla! Ikkunanpesukin edistyy pikkuhiljaa, enää 130 ruutua jäljellä