Pakattiin perhe ja pari koiraa asuntoautoon ja Katin perhe toiseen autoon ja kävästiin tuossa viikolla pikku ajelulla. Reilut parituhatta kilometriä kertyi mittariin ja paljon hauskoja kokemuksia. Suunta oli kohti Tukholmaa ja maailman voittaja näyttelyä, mutta reissu otettiin enemmänkin kesäloman kannalta. Tutuksi tulivat niin Wasalandia, Turun linna ja Väskin saari kuin myös Viikkarin lautta ja Ruotsin uimarannat.

Meri-Maskussa Ullan ja Arin luona pidettiin pentutreffit. Yhessä koos olivat Jyty, Blondi ja Helmi sekä sankareiden isommat siskot ja veljet. Ja kyllä pentusilla oli hauskaa. Blondi ja Jyty tapaavat muutenkin usein, mutta nyt oli Helmikin vanhaan tuttuun tapaan mukana painimassa. Pennut olivat kasvaneet kovasti, ovathan ne jo kolme kuukautta, ja selkeästi kaikki kehittyvät omaan tapaansa. Eniten äitiään tuossa iässä muistutti suloinen Helmi, Blondi oli vielä ihanan pentumaisen pörröinen ja Jyty... no sanoohan sen jo nimikin, miltä mies näyttää ;) Ulla ja Ari olivat laittaneet meille kahvit ja ilta kului nopeasti hyvässä seurassa pennuista ja niiden kommelluksista jutellen. Otettiin kuviakin, laitan niitä tänne sitten myöhemmin. Akseli otti myös paljon kuvia ja jälkeenpäin katselin, että kuinka ollakaan suurin osa oli Helmistä, joka oli jo pentuna hänen suosikkinsa ;) Paljon kiitoksia Ullalle ja Arille vieraanvaraisuudesta ja tietysti myös Johannalle ja Idalle sekä Idan äidille, että tekin pääsitte paikalle. Oli tosi kiva nähdä kakaroita ja tietysti myös teitä koirien ihmisiäkin ;) Nähdään taas ensi kerralla!

Keskiviikkoaamuna ajettiin Turussa Viikkarin lauttaan ja lähdettiin kohti Ruotsia. Alkuun Essi oli sitä mieltä, että hänhän ei rapuissa kulje, mutta lopulta selvittiin kunnialla hytille. Hiukan oli tiivis tunnelma, kun parhaimmillaan yhdessä hytissä oli neljä aikuista, saman verran lapsia ja vielä kaksi koiraa, mutta siitäkin selvittiin huumorilla. Kannen metri kertaa metri pissilaatikot koirille oli kyllä vitsi. Ossin kaaret on niin pitkiä, että yli meni ja kirkkaasti ja Essi piti koivet ristissä koko matkan ajan. Seuraavan päivän koitosta varten ostettiin varuilta pullo kuohuvaa, eihän sitä tiedä, jos vaikka olisi aihetta juhlimiseen :)

Torstaina oli sitten SE päivä eli maailmanvoittaja 2008, jonne oli ilmoitettu 36 000 koiraa! Katin kanssa suunnattiin aamulla kohti näyttelypaikkaa. Perheet jätettiin rannalle nauttimaan merestä ja auringonpaisteesta. Bernejä oli ilmoitettu kaikenkaikkiaan 234 koiraa ja koirat oli jaettu kolmeen kehään. Onneksi kehät olivat lähekkäin ja tilat väljät, että pystyi seuraamaan omaa esiintymisvuoroaan. Ensin oli Essin vuoro. Etukäteen ei kyllä suuria toiveita asetettu. Näyttely oli Essin ensimmäinen virallinen näyttely ja koko koira ihan ruskea turkinlähdön vuoksi. Mutta lähtemätön vaikutus me varmaan taas tehtiin: ekalla esiintymisellä Essi kakkasi kehään (ensin pantataan kaksi päivää jalat ristissä ja sitten näin!) ja yksilöarvostelun aikana minä vielä tönäisin kyynärpäälläni arvon tuomariherran (Teixeira Luis Pinto, Portugalista) Abba-rillit kenoon :) Voi hjärregyyd sentään, että hävetti! Voittajaksi 26 juniorinartun joukosta tuomari poimi Essin norjalaisen siskon X'n ja toiseksi MEIDÄT! Voi uskomatonta, minkä neiti teki ja vain 10 kuukauden iässä! Olet sinä Essi vaan aikamoinen tyttö. Essin tulos siis jun eri2.

Sitten oli Ossin vuoro. Valioluokan uroksia oli paikalla 28 ja tuomarina arvostettu Jens Ramsing Tanskasta. Tiesin, että kisa olisi kova, eikä odotukset olleet Ossinkaan kanssa kovin korkealla vaikkakin ajattelin, että Ossi voisi olla tuomarin tyyppiä. Ossi kuitenkin esiintyi pitkästä aikaa todella hyvin ja yllätys oli suuri, kun tuomari poimi meidät vielä jatkoon vajaan kympin sakkiin ainoana suomalaiskoirana. Ihan neljän sakkiin ei silti ylletty, mutta kyllä tämäkin tulos oli paljon enemmän kuin osasin odottaa. Kiitos Ossi, olet hieno poika! Ossin tulos siis val eri.

Muutoinkin kisat menivät suomalaisten osalta sekä berneissä että nöffeissä hienosti. Onnittelut kaikille pärjänneille, erityisesti Aatu-nöffille ja Merjalle avoimen luokan toisesta sijasta! Nöffikehiä en kerinnyt katsomaan ollenkaan, mutta kehien jälkeen kävin juttelemassa Amandan kasvattajan Randin kanssa. Randilla makoili jaloissa kolme isoa nöffi-urosta (Amandus, Lorden ja Kompis), oli kuulkaa aika vaikuttava näky! Kompis (Amandan isä) ja Nemisis voittivat Randin kanssa nöffien parikilpailun! Samoin tekivät berneissä Essin isä Ola ja Trulte Gron kanssa. Lopulta torstain isossa kehässä Kompis ja Nemisis voittivat parikilpailun ja Ola ja Trulte tulivat kolmanneksi! On meidän tytöillä hienot isät! Superpäivän jälkeen vielä shoppailimme hieman (lue: vaelsimme väsyneinä myyntikojut läpi) ja päätimme illalla nauttia kuohuvaa. Väsymys vei kuitenkin lopulta vallan ja kuohuvat koirien kunniaksi nautittiin lopulta vasta seuraavana iltana Uumajassa :)

Kotona odotti ihana siivottu talo ja tyytyväiset koirat. Tuhannet kiitokset Sannalle ja Matiakselle koirien hoidosta. Tämä matka ei olisi ollut mahdollinen ilman teitä! Kotona odotti myös kauan odotettu kirje Kennelliitosta. Enpä yleensä laskuja näin innolla odota, mutta nyt olikin kyseessä pentujen rekisteröinti. Vain kahdeksan viikkoa meni Kennelliitolla rekisteröintilaskun lähettämiseen, toivottavasti itse paperit tulevat vähän nopeammin.